Arkisto

Koululippupallon SM-mestarit:

 

2018 Pohjois-Haagan Yhteiskoulu, Helsinki
2017 Albert Edelfelt, Porvoo
2016 Meilahti, Helsinki
2015 Munkkiniemen Yhteiskoulu, Helsinki
2014 Botby, Helsinki
2013 Pohjois-Haagan Yhteiskoulu, Helsinki
2012 Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
2011 Järvenpää Yhteiskoulu, Järvenpää
2010 Pohjois-Haagan Yhteiskoulu, Helsinki 
2009 Linnajoki, Porvoo
2008 Linnajoki, Porvoo
2007 Pohjois-Haagan Yhteiskoulu, Helsinki, sijoitus 5. NFL Euro Flag Frankfurtissa, Saksa
2006 Raumanmeri, Rauma, sijoitus 7. NFL Euro Flag Dusseldorf, Saksa
2005 Urheilupuisto, Kouvola, sijoitus 8. NFL Euro Flag Dusseldorf, Saksa
2004 Viitaniemi, Jyväskylä, sijoitus 7. NFL Euro Flag Gelsenkirchen, Saksa
2003 Kastelli, Oulu, sijoitus 8. NFL Euro Flag Glasgow, Skotlanti
2002 Kulosaari, Helsinki, sijoitus 5. NFL Euro Flag Düsseldorf, Saksa
2001 Kulosaari, Helsinki, sijoitus 5. NFL Euro Flag Amsterdam, Hollanti

Berndt Von Lapp, NFL Europe kouluttamassa suomalaisia.
Jerry Horowitz, NFL koululippupallon kehittäjä NFL
Berndt Von Lapp ja SAJL nuorisopäällikkö Heikki Halttunen.

Projektin aloitus

 

Koululippupalloprojektin aloitettiin Suomessa 2000-luvun alussa NFL Europen ammattilaisjärjestön kautta , kun esiteltiin uusi 5 vs 5 pelimuoto lippupallolle. Lajin systemaattinen levittäminen aloitettiin lokakuussa 2002 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liiton toimesta. Kohderyhmänä ovat olleet pääasiassa yläkoulut, jonkin verran alakoulut ja lukiot. Levitystyötä edesauttoi ilmainen materiaali ja koulutus, joka annettiin ryhmälle lajin nuorisovalmentajia. Tämä ryhmä sekä aluekehittäjät yhteistyössä Liiton nuorisopäällikön kanssa laittoivat projektin liikkeelle.

Markkinointia tehtiin aluksi koulutuksien kautta esim. LIITO, OKL- ja urheiluoppilaitokset, erilaisten urheiluleirien kautta sekä messuilla.

NFL:n pelin kehitys

NFL halusi kehittää pelimuodon, jota pystyttiin opettamaan ennen kaikkea turvallisesti, yksinkertaisilla säännöillä, leikinomaisesti ja ilman fyysistä kontaktia. Uusi pelimuoto kehitettiin ammattilaisjärjestön päämajassa valmentaja Jerry Horowitzin toimesta, joka toimii NFL:n nuoriso-osastolla. Uutta peliä on helppo opettaa aktiivisen toiminnan kautta kouluissa varsinkin varuspakettien ja selkeän oheismateriaalin tuella.

Strategisesti NFL oli valinnut panostuksen lippupalloon, koska tukemalla kansallisten lajiliittojen toimintaa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois- ja Väli-Amerikassa ammattilaisjärjestö pyrkii lisäämään uusien kohderyhmien kiinnostusta amerikkalaiseen jalkapalloon ja omaan toimintaansa.

Lippupallo Suomessa

Suomessa tavoitteena on saada soikea pallo aktiiviseen käyttöön liikuntatunneilla sekä tutustuttaa lapsia ja nuoria lajiin turvallisesti aktiivisen toiminnan kautta. Levitystyö jatkuu. Kaikissa isoimmissa kunnissa tulisi olla ainakin osalla kouluista varusteet ja tietous lajin käyttömahdollisuuksista koulumaailmassa. 
Huomattavin kehittämiskohde on seurantatyö ja nykyisten ja uusien liikunnanopettajien koulutus lajin suhteen. 

Koululippua alettiin pelaamaan organisoidusti vuonna 2001. Vuosina 2001-2007 järjestettiin keväisin lippupallon paikallisturnauksia ympäri Suomea. Yläkoululaisille tarkoitettu SM-lopputurnaus oli vuosittainen kohokohta Helsingin Velodromilla, jossa voittajajoukkue pääsi edustamaan Suomea Euroopan lopputurnaukseen. NFL maksoi osallistujien kustannukset lennoista, majoituksista, kuljetuksista, ruokailuista ja peliasuista lähtien. NFL Europen lopettamisen johdosta vuonna 2007 kansainvälistä koululaisten tapahtumaa ei valitettavasti enää järjestetä.

Suomessa paikallisturnauksia järjestetään edelleen koulujen itse järjestäminä tai seurojen organisoimina.  Näiden turnausten jatkaminen tulevaisuudessa on ollut kilpailemisesta kiinnostuneille tärkeää. Lippupalloa pelataan kuitenkin aktiivisesti ympäri Suomea liikuntatunneilla ja osa kouluista osallistuu kilpailutoimintaan. 

Lippupallo on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Yleensä aika harva liikunnanopettaja kieltäytyy tai ei olisi innoissaan jos liikuntatunnille asiantuntija esittelee pelin pedagogisesti mietittynä ja luovuttaa pelivälineet käyttöön demonstraation jälkeen. Osa opettajista on opiskellut lajia enemmän ja osallistunut koulujen väliseen kilpailutoimintaan.


Lippupallo pelinä

Oppilaille uusi väline on ollut kiinnostava ja myös innostava. Pelinä laji on roolitusten ja taitojen suhteen kaikille poikkeuksetta uusi, jolloin tasoerot ovat oppilailla ainakin aluksi pienet ja näin liikunnaniloa saavutetaan laajasti. Jo uutena taitona soikean pallon heittäminen onnistuneesti kierteellä on ollut hyvä oppimisen mittari, joka on mahdollistunut oikealla opetuksella nopeastikin perustasolle.

Lippupallo pelinä on monimuotoinen pallopeli. Se on ennen kaikkea soveltuu sekä pojille ja tytöille yhteisesti pelattavaksi eli sosiaalisuus nousee yhdeksi teemaksi. Peliä voi pelata myös erikokoiset yhtä aikaa sulavasti. Joukkuepelin perusteet tulevat hyvin esille taktiikan ja kuvioiden muodossa. Osaksi laji saattaa innostaa englanninkielen opiskeluun, vaikka tärkeimmät termit ovat englannista suomeksi käännettykin. Motorisesti lippupallo on kuin mikä tahansa pallopeli, mutta selvää on että pallon muoto tekee heittämisestä ja kiinniottamisesta erilaisen ja näin kehittää näitä taitoja. Lajin voi liittää myös matemaattiseen hahmottamiseen, kun esimerkiksi erilaisia heittokuvioita opetellaan ja nämä juostaan tietyn pituisina ja eri kulmien käännöksillä. Lippupallo on hienoimmillaan huippunopea taktiikkapeli, jossa vaaditaan saumatonta yhteistoimintaa koko joukkueelta.

Euroopassa lajia on levitetty samalla metodilla useissa maissa kuten Espanjassa, Hollannissa, Skotlannissa, Englannissa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Tsekissä, Italiassa, Tanskassa, Ranskassa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja Suomessa. Esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Hollannissa peli on laajalti levinnyt koulumaailmassa. Pohjoismaissa Suomi on ollut edelläkävijämaa.

Vaikutukset

Lippupallon vaikutusta  junioreiden lisenssimäärien kasvuun on vaikea arvioida. Jokatapauksessa koulussa tapahtuva lajin esittely madaltaa kynnystä tutustua lajiin.  Lippupallossa opitaan samoja asioita kuin amerikkalaisessa jalkapallossa; pallonkäsittely, kuvioiden juokseminen, puolustaminen ja liputtamisessa on olemassa samat elementit kuin taklaamisessa. Ainoa perustaidot, jotka pelistä puuttuvat ovat linjamiespelaaminen ja blokkaaminen. 
Suoranaisia mittauksia ei ole lippupallon ja lajin lisenssiharrastajien suhteen tehty. Varmasti innostuneita uusia harrastajia tulisi enemmänkin, kun seurojen valmiudet ja yhteistyö olisi laajempaa SAJL:n yhteistyökoulujen kanssa.

On hieno asia, että amerikkalainen jalkapallo on pelivälineenä löytänyt yli kolmeensataan suomalaiseen kouluun  uuden paikkansa ja näin lajin levitystyö toimii omalla painollaan liikunnanopettajien työn myötä liikuntatunneilla. Oppilaiden harrastamiseen ohjaamiseen kannalta liikunnanopettajilla on iso rooli järjestetyn seuratoiminnan kannalta. 

Vuosina 2001-2007 järjestettiin keväisin lippupallon paikallisturnauksia ympäri Suomea. Yläkoululaisille tarkoitettu SM-lopputurnaus oli vuosittainen kohokohta Helsingin Velodromilla, jossa voittajajoukkue pääsi edustamaan Suomea Euroopan lopputurnaukseen. NFL maksoi osallistujien kustannukset lennoista, majoituksista, kuljetuksista, ruokailuista ja peliasuista lähtien. NFL Europen lopettamisen johdosta vuonna 2007 kansainvälistä koululaisten tapahtumaa ei valitettavasti enää järjestetä, mutta jokakeväinen koululippupallon SM-turnaus on järjestetty.

 

Koululippupallon kilpailutoimintaan osallistuneet koulut:

Espoo: Määrä
Juvanpuisto koulu 1
Leppävaaran koulu 1
Kirkkojärvi 1
Kilonpuiston koulu 1
Kuitinmäki 1
Helsinki:  
Aurinkolahti 1
Botby Högstadieskola 1
Etu-Töölö 1
Haaga 1
Helsinki International School 1
Hiidenkivi 1
Jakomäki (alakoulu) 1
Kulosaaren yhteiskoulu 1
Laajasalo 1
Lauttasaari 1
Meilahti 1
Munkkiniemen yhteiskoulu 1
Norsen 1
Pakilan yläkoulu 1
Pohjois-Haagan yhteiskoulu 1
Ranskalainen koulu 1
Suomalainen yhteiskoulu 1
Vesala (alakoulu) 1
Taivallahti 1
Imatra:  
Mansikkalan koulupaikallisturnaus1
Kosken Koulupaikallisturnaus1
Vuoksenniskan koulupaikallisturnaus1
Tainionkosken yläastepaikallisturnaus1
Järvenpää:  
Yhteiskoulu 1
Jyväskylä:  
Viitaniemi 1
Huhtaharjupaikallisturnaus1
Rudolf-Steinerpaikallisturnaus1
Normaalikoulupaikallisturnaus1
Kilpisen koulupaikallisturnaus1
Telakkakatupaikallisturnaus1
Kuokkalapaikallisturnaus1
Palokan koulupaikallisturnaus1
Pupuhuhtapaikallisturnaus1
Voionmaapaikallisturnaus.1
Huhtaharju koulupaikallisturnaus1
Kotka  
Karhuvuori 1
Kotkansaari 1
Kouvola:  
Yhteiskoulu 1
Urheilupuiston koulu 1
Valkealan yläaste 1
Naukion koulu 1
Myllykosken yhteiskoulu 1
Lappeenranta:  
Kimpisen koulu 1
Armilan yläastepaikallisturnaus1
Kesämäenrinteen koulupaikallisturnaus1
Lauritsalan koulupaikallisturnaus1
Lohja:  
Järnfeltin koulupaikallisturnaus1
Mäntynummen koulupaikallisturnaus1
Källhagens skolapaikallisturnaus1
Oulu  
Karjasiltapaikallisturnaus1
Kastelli 1
Pohjankartanopaikallisturnaus1
Laanilapaikallisturnaus1
Myllytulli yläastepaikallisturnaus1
Maikkula yläastepaikallisturnaus1
Normaalikoulu yläastepaikallisturnaus1
Pöllönkankangaspaikallisturnaus1
Pateniemipaikallisturnaus1
Merikosken yläastepaikallisturnaus1
Pori:  
Ruotsalainen yhteiskoulu 1
Länsi-Porin koulupaikallisturnaus1
Ulvilan yhteiskoulupaikallisturnaus1
Kuninkaanhakapaikallisturnaus1
Lyseopaikallisturnaus1
Steiner koulupaikallisturnaus1
Porvoo:  
Albert Edelfelt 1
Askola 1
Linnajoki 1
Strömborgska Skolan 1
Pääskytiepaikallisturnaus1
Rauma:  
Aronahteen koulupaikallisturnaus1
Raumanmeri 1
Normaalikoulu 1
Uotilanrinnepaikallisturnaus1
Lyseopaikallisturnaus1
Kiukaisten yhteiskoulu 1
Seinäjoki:  
Törnäväpaikallisturnaus1
Pohjapaikallisturnaus1
Otsopaikallisturnaus1
Nokia:  
Nokianvirran koulu 1
Turku:  
Klassikko 1
Kastu 1
Vaasa:  
Vöyrinkaupungin koulu 1
Vantaa:  
Simonkallio (alakoulu) 1
Myyrmäki 1
  90