Lopultakin Valastin aika koittaa

13.10.2017


Tämä paita pääsee ensimmäistä kertaa otteluun lauantaina, kun Eastern Michigan University kohtaa vieraskentällä Armyn.
Tämä paita pääsee ensimmäistä kertaa otteluun lauantaina, kun Eastern Michigan University kohtaa vieraskentällä Armyn.
Tältä vaellukselta palattuaan Valastia vedätettiin päävalmentaja Criechtonin toimesta.
Tältä vaellukselta palattuaan Valastia vedätettiin päävalmentaja Criechtonin toimesta.
Valastin mukana pala Itäkeskusta päätyy huipputason yliopistourheilumaailmaan.
Valastin mukana pala Itäkeskusta päätyy huipputason yliopistourheilumaailmaan.

Puolustuksen linjamies Ville Valasti debytoi Eastern Michiganin paidassa lauantaina

Odottavan aika on pitkä. Puolustuksen linjamies Ville Valasti on saanut odottaa ensimmäistä NCAA:n I-divisioona-otteluaan vuoden alusta alkaen. Vuosi sitten ensimmäistä kauttaan Diablo Valley Vikingsin junior collegessa pelannut Valasti iski tilastoihin ja highlights-filmeihin sellaiset tulokset, että syystäkin isojen yliopistojen värvääjät hakkasivat sormen päät tunnottomina sähköposteja ja puhelinnumeroita. Jo syksyn 2016 aikana Valastia lennätettiin ympäri Yhdysvaltoja tutustumaan kampuksiin, kuulemaan yksityiskohtia opiskelusta ja ennen kaikkea jenkkifutiksen ohjelmasta.

Helmikuun alussa Valasti oli valintansa tehnyt. Hän siirtyi Eastern Michigan Universityyn. Kaikki näytti hyvältä, mutta horisonttiin oli alkanut kerääntymään tummia pilviä.

Valasti on ehtinyt uransa aikana pelaamaan Vaahteraliigaa sekä kasvattajaseurassaan Helsinki Wolverinesissa että Helsinki Roostersissa. Lisäksi hän on suorittanut varusmiespalveluksen Urheilukoulussa. Pelaajien historia seulotaan ja kammataan NCAA:n virkailijoiden toimesta varsin tarkasti – sarjaan ei kävellä kuin suomalaiselle suojatielle. Vaahteraliigasta USA:han ponnistaneista pelaajista tämän byrokratian saivat aikanaan kokea myös University of Las Vegasiin stipendioidut Max Ehlert ja erityisesti Calle Backlund, jonka koko I-divisioonaura kaatui pelioikeuden eväämiseen.

Urheilukoulusta tulleen luodin Valasti vältti – varusmiespalvelusta ei laskettu ”organisoiduksi jenkkifutikseksi”. Sen sijaan Vaahteraliiga-kaudet 2012–2014 laskettiin sen luokan urheiluksi, jonka NCAA:n säännöt kieltävät. Tästä syystä Valastilla olisi ollut mahdollisuus pelata EMU:ssa ainoastaan yhdeksän ottelua.

Valasti ja uusi koulu tekivät purkuhakemuksen ennakkopäätöksestä. Se tuli bumerangina takaisin.  Edelleen häneltä oli verotettu pelioikeutta kolme täyttä vuotta. Sitkeä neuvottelu ja perustelu tuottivat tulosta, ja hiljalleen jäykät, tärkeilevät NCAA:n säädöksetkin alkoivat taipua puolustuksen linjamiehen puskiessa päälle. Pelioikeutta rasittivat lopulta ainoastaan yliopistokauden aikana pelatut Vaahteraliiga-ottelut. College-kausi alkaa syyskuussa ja Valastin onneksi Suomessa pelataan vähemmän enää elokuun jälkeen. Yhteensä viidessä ottelussa Roostersiin kuuluessaan Valastin nimi löytyy syyskuun pelaajaluettelosta, joten viiden pelin jälkeen Valasti pääsee lopulta kentälle.

 

Päävalmentaja Creichtonin vedätys

Aivan ilman kuohuja ja tunnekuohuja ei Valasti myöskään saanut ottaa vastaan tietoa kahden vuoden pelioikeudesta. Koulu otti suomalaisen avoimesti vastaan ja oli valmis tekemään kaikkensa Valastin eteen. Elokuussa, viikonloppuna ennen NCAA:n lopullista päätöstä, suomalaislinjamies oli vaeltamassa Pike Peakissa Coloradossa. Suomalaisen pelilupa luonnollisesti pyöri puheenaiheissa, kun joukko – mukaan luettuna päävalmentaja Chris Creichton – kipusi Kalliovuoria ylöspäin.

Maanantaina joukon palattua kotikaupunkiinsa Ypsilantiin, oli NCAA:lta luvattu Valastin päätös iltapäivällä 16–17 aikoihin. Valasti tapasi coach Creichtonin, mutta joutui lähtemään oppitunnille. Viiden minuutin kuluttua puhelin soi, ja Valasti pyydettiin uudelleen päävalmentajan toimistoon. Valasti koputti, avasi itse oven ja astui sisään. Hän ei huomannut viereisellä penkillä olleita pelikavereita ja heidän sylissään olleita kuohujuomapulloja.

Päävalmentajan huoneessa oli hiljaista.

– Piditkö Coloradon matkasta? kysyi Creichton.

– Tietävätkö vanhempasi, mikä opiskelujesi tilanne on?

Kumpaankin Valasti vastasi jotain. Häntä kiinnosti vain yksi asia: kuinka pitkäksi aikaa hänelle annetaan pelilupa?

– Olen pahoillani, Ville. Anomus ei mennyt läpi.

Pettynyt suomalainen nousee ylös. Kiittää kohteliaasti ja astuu ulos. Ja vasta silloin totuus selvisi. Pelikaverit juoksivat vastaan ja valmentaja perään, pullot aukesivat ja kuohuivat. Valasti sai kahden vuoden peliluvan – pois lukien viisi ensimmäistä peliä. Tilanteen huomioon ottaen kyseessä on lottovoitto.

 

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin, räjähtävämmin, paremmin

Kuuden kuukauden odotuksen jälkeen viimeiset kuusi viikkoa Valasti on odottanut sitä hetkeä, jolloin hän voi laittaa vihreän, valkoisella E-kirjaimella leimatun kypärän päähänsä. Olla yksi EMU Eagles –pelaaja myös kentällä ja sivurajalla. Tuo hetki koittaa lauantaina.

– Meillä on nyt ollut viisi ensimmäistä peliä ja lisäksi bye-viikko, Valasti kertoo. – Siinä mielessä ei ole harmittanut katsoa sivussa, sillä joukkue on pärjännyt erittäin hyvin. Meillä on konferenssin paras puolustus ja koko maan 14. paras.

Harjoittelussa Valasti ei tietenkään ole ollut ykkösryhmän mukana, koska ei peleissä ole valmennuksen käytössä. Kuuden viikon aikana hän on kuulunut omaa hyökkäystä vastaan pelaavaan scout-ryhmään.

– Valmennus on halunnut pitää pelituntumaani yllä. Lisäksi olen tehnyt ekstraduunia, kuten raskaita aamupuntteja ja juossut paljon. Viikonloput ovat olleet minulle vapaata, kun muu joukkue on pelannut.

– Täällä osataan todella valmistaa urheilijoita, Valasti haltioituu. – Jos mietin omia voima-, nopeus- tai räjähtävyysarvojani, niin kaikki ovat tällä hetkellä huipputasolla – parempia kuin koskaan aiemmin.

 

Kurinalaisuutta!

Valmennus on spekuloinut runsaasti suomalaisen menestymismahdollisuuksia I-divisioonassa. Toistomäärät ovat osoittaneet, että mahdollisuuksia löytyy. Pituus ja ulottuvuus sekä pelityyli ovat miellyttäneet puolustuksen valmentajia. Toisaalta dog linebacker ja takakentän pelaaja Brody Hoyingin ja Valastin kanssa paljon harjoitellut Jeremiah Harris ovat johdattaneet puolustuksen sellaiseen iskuun, ettei muutoksia kovin kevyesti haluttaisi tehdä.

– Meillä on kolmen ulomman linjapuolustajan kierto ja heidän lisäksi yksi rotaatiopelaaja. Aloitukseen minä en ole nousemassa, mutta tuohon neljänteen paikkaan on mahdollisuuksia. Palautteen sävy on ollut positiivista. Tämän vuoden ryhmästä seniori-ikäisten siirtyessä eteenpäin aukeaa ensi vuodeksi paikkoja ihan eri tavalla, junior-statuksella pelaava Valasti kertoo.

Vaahteraliigan ja junior collegen jälkeen hyppäys huippuyliopistoon on luonnollisesti iso.

– Tämä on kurinalaisempaa ja nopeampaa, Valasti kiteyttää ja korostaa erityisesti kurinalaisuutta. – Kaikkien pitää tehdä oma duuni – tämä perustuu systeemiin. JuCossa pystyi tekemään itsenäisestikin pelejä, mutta täällä sooloilusta otetaan sivuun.

Järjestelmällisyys on Valastin tilanteessa jopa helpotus. Hän tietää tarkalleen, mitä hänen pitää kentällä tehdä.

– Kun menet kentälle, on vain yksi tapa tehdä asioita oikein. Tämä on todella ammattimaista ja joukkueessa on paljon kykeneviä pelaajia. Kilpailuintensiteetti on korkea.

 

Kuplahallista hullunmyllyyn ja lihamyllyyn

Lauantaina Valasti debytoi NCAA I-divisioonan Mid American Conferenssissa (MAC). Viidestä ottelustaan Michigan University Eagles voitti kaksi ensimmäistä, mutta kolmesta seuraavasta käteen on jäänyt harmittava tappio – suurimmillaankin vain seitsemän pistettä. Valastin avausottelu on kolmas peräkkäinen vieraspeli, ja vastassa on yksi koko maan fyysisimmistä joukkueista, Army. Neljä otteluaan voittanut Army takoi avauspelissään Fordhamia vastaan 64 pistettä ja viikko sitten Ricen vieraana 49. Valasti tietää varsin hyvin, miten Armyn hyökkäysjoukot etenevät.

– Triple-optionia luvassa. He ovat pelanneet kuusi ottelua, joissa he ovat heittäneet vain 24 kertaa. Näistä heitoista viisi on onnistunut ja neljästä on tullut syötönkatko. Se, mihin meidän täytyy olla valmis, on juoksupeli, jota he pelaavat noin 80 prosenttia peliajasta.

Lauantai on merkittävä etappi Valastin uralla. Vuonna 2011 hän pelasi Wolverinesin C-juniorijoukkueessa puolustuksen ja hyökkäyksen linjassa. Espoossa ei kuplahalli juurikaan ulkopuolisista pursunnut.

”Tiedän meneväni osittain kohti tuntematonta hullunmyllyä!” totesi Valasti jo 1,5 vuotta sitten, kun paikka junior collegessa oli varmistunut. Hullunmyllyn areena on lauantaina U.S. Military Academyn kampuksella. Siellä sijaitsevalle Armyn kotikentälle, Michie Stadiumille voidaan odottaa jopa 38 tuhatta katsojaa.

– No, jos sen noin asettelee, niin onhan se aikamoinen oho, toteaa Valasti tyynesti.

Hän haluaa hiljentää noista katsojista jokaisen.

 

Mitä on tapahtunut viimeisen 1,5 vuoden aikana?

"Tarina siitä, mitä päättäväisyys saa aikaiseksi" (huhtikuu 2016)

"Ville Valasti tekee Diablo Valleyssa kovaa jälkeä" (lokakuu 2016)

"Tie kohti huippua: Ville Valastilla on edessään kiireinen kuukausi" (marraskuu 2016)

"Ville Valastin ura jatkuu Eastern Michiganissa!" (helmikuu 2017)

 

Katso, miten Valasti sai tietää täydestä stipendistään