Miia Liukkonen

Miia Liukkonen on ollut Lady Bouncersissa mukana vuodesta 2011. Viimeiset vuodet rooliin pelaamisen lisäksi kuulunut pelipaikkavalmennus.
Pelaaja-valmentaja Miia Liukkonen käynnistämässä hyökkäysyritystä Kouvola Indiansia vastaan I-divisioonassa kaudella 2015. Kuva: Petri Lyytikäinen
Marleena Himanen kuuluu Mikkeli Lady Bouncersin valmennustiimiin ja toimii laitahyökkääjien ja takakentän pelaajien pelaajavalmentajana. Kuva: Petri Lyytikäinen

Taktisuus, joka nielaisi pesäpalloilijan

Mikkeliläistä Miia Liukkosta piti houkutella jenkkifutistreeneihin – mutta vain yhden kerran

Amerikkalaisessa jalkapallossa joukkueen sisällä on toinen joukkue – valmentajien joukkue. Joukko pelipaikkavalmentajia, koordinaattoreita ja päävalmentaja. Aikataulut, pelisuunnitelmat ja vastuut täytyy hioa valmennuksen osalta kuntoon, jotta harjoittelu on tehokasta ja luonnollisesti tulos mahdollisimman hyvä.

Mikkeli Lady Bouncersin naisten joukkuetta kohti tulevaa I-divisioonaa johdattava pelaaja-valmentaja Miia Liukkonen puhuu mikkeliläisten valmennustiimistä innokkaasti.

– Meitä on neljä pelaajavalmentajaa, Liukkonen kertoo. – Ja näiden mimmien kanssa homma onnistuu!

Liukkosen kanssa samaan valmennustiimiin kuuluvat Laura Pekkarinen, Marleena Himanen ja Maiju Gustafsson. Kukaan ei ole päävalmentaja, kukaan ei ole apuvalmentaja.

– Tämä on joukkuepeliä, Liukkonen tiivistää.

Pelinrakentajana ja puolustuksen takakentällä pelaavalla Liukkosella on ”organisointivastuu”, mutta päävalmentaja hän ei ole.

– En minä näin pelaajavalmentajana voi ottaa sellaista titteliä kuin päävalmentaja.

 

Pesäpallosta höntsälajien kautta Bouncersiin

Heinolasta kotoisin oleva Liukkonen pelasi vuosia pesäpalloa. Kansallispelin tahkoaminen kuitenkin jäi, koska opiskelu kuljetti Liukkosen koilliseen, Mikkeliin, jossa pesäpallotoimintaa ei ollut.

– Harrastin sitten kaikenlaisia yksilöjuttuja, höntsäsählyä ja -korista. Ja pääasiassa salia.

Mikkeli Bouncers perustettiin syksyllä 2009, ja naisten joukkueen toiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. Tuolloin myös Liukkosta pyydettiin mukaan. Houkuttelun ja suostuttelun jälkeen hän myös harjoituksiin lähti. Vastahakoisesti.

– Olin edellisenä kesänä käynyt katsomassa yhden miesten ottelun, Liukkonen muistelee. – Minulla oli lajista todella vahvoja ennakkoluuloja. Ajattelin, että jenkkifutiksessa vain juostaan päättömästi toisia päin.

Nopeasti lajin todellinen luonne kuitenkin paljastui.

– Meni muutamat treenit, ja sen jälkeen rupesin ottamaan jo itse asioista selvää. Ennen kaikkea minua kiinnosti taktinen puoli. Totta kai lajin tekniikat ja fyysisyys myös houkuttelivat.

– Minulle kuitenkin tärkeintä oli taktisuus.

 


"Tämä laji on haaste. Sekä älyllisesti että fyysisesti."

Miia Liukkonen


 

Valmennus tuli kuin itsestään

Liukkonen päätyi harjoituksissa ja Roostersia vastaan pelatussa harjoitusottelussa pelinrakentajaksi. Sen myötä valmentajat Kai Koistinen ja Jukka Pajulahti antoivat Liukkoselle myös valmennusvastuuta. Itse valmentaminen ei ollut uusi asia, vaikka laji olikin.

– Olen aina jotenkin ajautunut valmentamaan. Pesäpallossa olin 15-vuotiaana ensimmäistä kertaa päävalmentaja.

Vuonna 2013 Liukkonen yhdessä muutaman pelaajan otti kanssa vastuun valmennuksesta. Miesten joukkueesta on aina ollut tarjolla apuja, mutta päävastuu on tuosta alkaen ollut naisilla itsellään.

– Organisointi tuli minulle aika luonnostaan, tietojenkäsittelyn opettajana Mikkelin ammattikorkeakoulussa työskentelevä Liukkonen kertoo.

Organisointi-sana toistuu Liukkosen puheessa useasti. Valmentajan opetusroolin lisäksi hän korostaa vastuuta kokonaisvaltaisesta toiminnasta. Tunnelma, järjestelyt – sekä henkinen että fyysinen osuus.

– Pelaaminen koostuu monesta palikasta. Se tulos, joka kentällä saadaan, on tuon kaiken tuon toiminnan summa.

 

Valmentaja löytää aina kehitettävää ja kehuttavaa

Aloittaessaan jenkkifutiksen saivat valmentajat vastattavakseen Liukkosen esittämiä  kysymystulvia. Netin hakukoneet täyttyivät lajitermeistä - ruutukaupalla lajisivuja ja videoita.

– Osallistuin heti ensimmäisenä vuotena tekniikkaleirille, josta sain todella paljon oppia varsinkin hyökkäykseen liittyen. Lisäksi saimme tuotua Mikkeliin monipuolisesti uusia drillejä.

Myöhemmin Liukkonen on osallistunut useasti naisten maajoukkueen leirille ja kuului syksyllä 2013 Suomen kokoonpanoon Ruotsi-ottelussa. Hyökkäyksen koordinaattori Teemu Kuusisto nousee noilta ajoilta merkittäväksi tekijäksi Liukkosen pelikäsityksen rakentajana.

– Opiskelin hyökkäyksen pelikirjojen lisäksi myös puolustuksen pelikirjat. Vaikka me pelaammekin 9 vastaan 9 -peliä ja maajoukkueessa kentällä oli 11 pelaajaa, sai niistä silti hyötyä.

Kuusiston lisäksi Liukkonen on saanut vuosien saatossa olla tekemisissä useiden valmentajien kanssa, ja matkaan on tarttunut paljon hyviä oppeja. "Organisoinnissa" esikuvaksi nousee naisten maajoukkueen joukkueenjohtaja Petra Eloranta.

– Minulle on tärkeää olla aina positiivinen. Vaikka harjoituksessa tai drillissä menisi moni asia pieleen, sieltä löytyy varmasti myös asioita, jotka menivät hyvin.

Entä mikä on se asia, jolla Liukkonen nyt itse houkuttelee uusia pelaajia lajin pariin?

– Tämä laji on haaste. Sekä älyllisesti että fyysisesti.

– Eikä todellakaan vain törmäilyä!